Oho, hupsista

Kävely, hölkkä ja juoksu

  • Tänään käveltiin Möhköfantin kanssa Klobbenille.
    Tänään käveltiin Möhköfantin kanssa Klobbenille.
  • Piti ostaa uudet lenkkarit, kun kävelin edelliset kirjaimellisesti puhki.
    Piti ostaa uudet lenkkarit, kun kävelin edelliset kirjaimellisesti puhki.

Käveleminen yksi maailman parhaista asioista ikinä. Parhaimmillaan kävelylenkki kestää reilun tunnin, tapahtuu luonnon keskellä ja seurana on vain maailman paras lenkkeilykaverini Sampo. Kiva on joskus tehdä kävelylenkki jonkun ihmisenkin kanssa, mutta Sampon kanssa se on parasta. Voi olla ihan yksin ja omien ajatustensa keskellä, mutta kuitenkin mukana röhkii joku.

Täällä asuinalueellani on mahtavat lenkkeilymaastot. Rantaa mukaillen kulkee luontoon rakennettu reitti, joka mutkittelee metsiköissä, nousee kallioille, ohittaa pieniä satamia ja kauniita asuinalueita. Aivan upeaa! Ja tuo merihän on mahtava. Niin kaunis ja niin inspiroiva. Uskomatonta on se, kuinka kirkasta vesi paikoitellen on. Korkealtakin kalliolta voi katsella meren pohjassa nököttäviä kiviä ja uppopuita.

Minun reipas kävelyvauhtini on 6 kilsaa tunnissa, tai siis kävelen kuuden kilometrin lenkin tunnissa. Se sisältää Sampon kakka- ja pissipaussit sekä mahdolliset omat ”wau, miten hieno petäjä” -pysähdykset, minulle kun kävelylenkit ovat kuntoilun lisäksi joogaan verrattavissa olevia henkisiä hartaushetkiä. Todellinen reipas kävelyvauhti on siis luultavasti lähempänä 7 km/h, mutta se ei ole kävelylenkeissä olennaista. Kävelen reittejä, joissa on vaihteleva maasto ja vauhdin on oltava sellainen, että myöskin jyrkät ylämäet menevät samalla vauhdilla. Hiki pitää tulla, mutta ei pidä läkähtyä, se ei ole kävelylenkkien tarkoitus.

Keväällä innostuin hölkkäämään ja juoksemaan. Riemu oli suuri, kun tajusin omaavani sen verran hyvän kunnon, että jaksoin hölkkäillä yllättävän pitkiäkin matkoja ilman sydänpysähtymiskeuhkolitistymis-kuolemaa. Ja sitten kun vauhditti oikein juoksuun!  Mikä ihana tunne on juosta lenkkipolkua ja nitistää vielä sen yhden mutkan ja yhden mäen ja sitten hihitellä kuin hullu läkähtyneenä.

Valitettavasti hajotin kesän alussa pohkeeni, josta johtuen hölkkäily ja juoksu ovat olleet täysin pannassa koko kesän. Noh, nyt olen taas kokeillut vähän lönkytellä, mutta pelkään rikkovani tuon jalan uudestaan.

Käveleminen on muuten ihan jees, mutta en usko sen enää riittävän ns. kuntoa kohottamaan nykyisestä. Tai siis voisihan sitä kävellä nopeammin tms., mutta ei sekään ole kauhean kivaa, varsinkaan kun mukana on koira. Kilpakävelijöiltä olen yrittänyt kopsata sen lantiosta ja vyötäröltä lähtevän liikkeen ja sillä olen vähän saanut jonkinlaista tehoa kävelyyn mukaan, mutta kun nautin niin kovasti niistä kävelylenkeistä, joita nyt teen, niin miksipä sitä radikaalisti muuttamaan.

Nyt kun tuo metritappinikin on innostunut kävelemään (jaksaa aika uskomattomia matkoja kävellä ja melkoista vauhtia vieläpä!!), niin lisäksi päivässä tulee sellaista arkikävelyä harrasteltua lähemmäs tunti, mikä on kivaa. Olen tyytyväinen, että tyttäreni on innostunut kävelemisestä, koska itse uskon kävelemisellä olevan ihan oikeasti vaikutusta myöskin päänupin hyvinvointiin. Siitä oli joku tutkimuskin jokunen vuosi sitten, kun huomattiin, että skitsofreenikkojen oireet helpottuivat kävelylenkeillä. Käveleminen stimuloi jotain ja jotain aivoissa, ja rauhoittaa ja selkeyttää päätä. Siis ei minun tyttäreni skitsofreenikko ole, vaikka nelivuotiaan tyyliin aina skitsohalvauksia saakin, mutta takuulla nuo kävelyn positiiviset vaikutukset ovat hyvästä suhteellisen terveillekin aivoille.

 

Karppaus on sujunut hyvin. Tänään aamulla huomasin kaikkien negatiivisten ällötysolojen kadonneen. Tosin simahdettiin sitten metritapin kanssa alkuillasta, kun piti ”levähtää hetki ennen ruokaa”. Metritappi nukkuu edelleen, itse heräsin klo. 23 ihan kamalaan nälkään. Onneksi metritappi söi välipalaa ennen simahtamista, mutta itse en, ja äsken upposikin sitten pekonia ja juustoja naamaan.

Tänään on ruokavalioni ollut varsin tylsä ja harmaa (siis kun ajatuksena oli tehdä sitä ruokaa illalla ja panostaa siihen :D): kananmunia, voita, juustoja, voita, pari hapankorppupalaa, voita, pekonia, juustoa ja kurkkua ja kaksi luumua. Rasvoja 106 g, proteiinia 55,5g, hiilareita ei nimeksikään ja kaloreita 1400 ja rapiat päälle. Liikuntana kävelyä, kuntosalia, kävelyä.

Hyvin menee, tosin huomenna sitten kasvispainotteisemmin. Ja joku lämmin ruoka olisi kiva. Ja luultavasti en nuku koko yönä. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen
Johan Lom

Älä kehu koiralla juuri nyt. Oma shelttini jouduttiin lopettamaan viime viikolla ja kävelyt on kävelty.

Käyttäjän ohohupsis kuva
Helena Eronen

:( otan osaa. Koira on ihmisen paras ystävä.

Käyttäjän sarilait kuva
Sari Laitinen

Itselläni on myös mahtavat ulkoilumaastot lähettyvillä. En ole mitannut kilometrejä, mutta kun lähden kävelylle, en malta tulla sisään ennenkuin olen ihan naatti.

Reipas kävely kuulemma vastaa hölkkää, mutta ei rasita niveliä.

Tämän blogin suosituimmat

Kirjoittajan suosituimmat Puheenvuoro-palvelussa